Lunta, sitä tulee nyt niin paljon, ettei kerkiä kuin edelliset kolailemaan pois, kun taas on uutta tilalla. Aamulla ylös ja ulos, lumihommiin. Kaksi autoa ja yksi mopis kaivettu lumen alta...Varaston edessä yhden meidän talon miehen pyörän jäljet. Urhea sellainen, taitaa ottaa mittaa itsestään lumen kanssa, kun aamutuimaan jaksaa yrittää tuossa säässä 20 km matkaa pyöränsä kanssa. Eilenkään illalla ei valittanut muuta, kuin jalkojaan hiukan...
Siinä lumen lapionnin lomaan olen jutelut erään ryhmäpäiväkotiin tulevan työntekijän kanssa, kun autoansa yritti saada parkkiruutuun lumikinoksen läpi.
Ja joku mies kesäkengissä, kengän nauhat auki, lähti liikkeelle ilman sen kummempaa autonsa siistimistä lumesta, että hirvitti. Tosin, joutui pysähtymään, kun juuri sopivasti roska-auto oli tukkimassa väylää. Hyvä niin, tulipan sitten tuo kesäkenkäinen mies ulos autostaan huiskimaan jollakin kankaan palasella pahimmat lumet ikkunoista ja auton päältä. Taisi olla kiire ja myöhässä töistä! Olisikohan pitänyt kertoa että motonetista saa lumiharjoja...
Ja mulla ei ollut kiire. Ihana juttu sekin, vaikken lumen luonnista tykkää, niin nyt sen saa aamulla ennen töihin lähtöä tehdä ihan rauhassa, vaikka kahteen kertaankin!
Siunattua ja turvallista päivää sinne ruudun toiselle puolelle!!
ajakaa varoen...mutta ei kesäkengillä...
Voi mies poloista.
VastaaPoistaJossakin kaupassa näin krapan, jossa oli kinnas...tai oliko se kinnas, jossa oli krapa...niin tai näin, aika hieno keksintö sekin.:D
Siunattua päivää sinulle♥
Kiitos!
PoistaSiunausta!! <3
Tämä ei nyt varsinaisesti liity just tähän blogitekstiin - tai liittyyhän se tähänkin.
VastaaPoistaHaluan vain kiittää blogistasi. Levollisisia, kauniita kuvia ja tekstejä. Levität ympärillesi rauhaa ja lämpöä. Kiitos.
Martta
Kiitos rohkaisun sanoista!
PoistaMonesti olen miettinyt tämän kaiken jatkamista... Teenkö ja mitä teen. Milloin kirjoitan iso raskas pala omassa sydämessä, milloin kirjoitan ihan näistä maallisista kirppariostoksista.
Tämä ajatuksesi rohkaisi ja vahvisti!
Kiitos siitä sinulle!
Siunausta tähän päivään ja tuleviin!
Tanja <3
Tekstejäsi ja kuviasi ei tule kommentoitua, koska niin usein jää omiin aatoksiinsa tai pohtimaan sanojasi. Mieli on täynnä hiljaisuutta, jota ei halua rikkoa näppäimistön kilkkeellä. Joskus taas haluaisi kirjoittaa jotakin, mutta ei ole sanoja. Vähän kuin rukous jossa sanoo "Jumala, en osaa sanoa mitään, mutta katso sydämeeni, ne sanat ovat siellä".
PoistaMartta
Hei!
PoistaNiitä ajatuksia ja joskus aika syvältäkin tulevia omia tuntemuksia yrittää kirjoittaa. Ja tärkeintä minulle on se, että jos joku ihminen siellä jossakin saa jotakin. En odota kommentteja, mutta kyllä ne rohkaisevat minua ja omaa uskoanikin. Että se, mitä raapustaa, kipuillenkin välillä, tuskaansa tai sitä rauhaa jonka on saanut myös kokea, saa koskettaa jotakin toista!
Ei niin, että koskaan kunnia tulisi minulle. Minähän olen pieni ihminen Herran suurella kädellä ja saan jakaa omia tuntemuksia, kokemuksia ja ajatuksia.
Lahjana sitä on saanut, lahjana saa jakaa.
Hän on kaiken jo tehnyt!
Siitä itsekin saan pitää kiinni, välillä vain viitan liepeestä...
=) Siunattua yötä <3