isä.
Kuljit omia polkujasi, katsomatta taaksesi. Ehkä unohdit jälkesi,
etkä löytänyt takaisin luokseni.
isä.
Etsin jalanjälkiäsi, enkä löytänyt. Ne olivat kadonneet,
kuin meren hiekkaan häipyneet.
Ajattelen, olen kuin tuulenvire vuorten huippujen yllä,
kaukana elämässäsi.
Muisto menneisyydestä, kuin sinäkin.
Haaveilin, katselin, odotin ja rukoilin.
Isä, jälkiäsi en löydä enää. Ne ovat meren hiekkaan häipyneet.
On muisto vain, syvällä sydämessäni ja valtava kaipaus lapsen,
nyt aikuisen ihmisen ja isäni
rakkauden.
isä.
Kuljit omia polkujasi, katsomatta taaksesi.
Mutta kuulethan isä, toivon, että löysit uuden polun turvallisen,
rauhallisen ja iankaikkisen.
isä.
Sitä rukoilen.
Tiedäthän sen.
Sinua isä aina muistaen lapsen kaipauksella ja odotuksella,
jotka eivät saaneet täyttyä.
Tanja
Nyt en jaksa.
Sydän on niin raskas ja tukahtunut.
Tuska on hirvittävä,
Sydän on niin raskas ja tukahtunut.
Tuska on hirvittävä,
Suru, kaipaus, ikävä, epäusko, epätoivo.
Jeesus, anna toivoa,
paranna ja eheytä lapsen sydämeni.
Voimia Tanja♥♥
VastaaPoistaSitä tarvitsen. Sydän on riekaleina ja olo tukala. En tavannut isääni vuosiin. Viimeisin oli kirjoittamani kirje hänelle viime kesänä ja syntymäpäivä kortti sekä joulukortti! Miksi näin kävi?
VastaaPoistaMiksi Jumala salli sen tapahtua näin?
Mutta vaikka ihmisydämeni huutaa, tiedän, että Herralla on kaikki valta ja voima ja Hän sääti näin ja se kaikki on Hänen kädessään.
Uskon, että kipuni ja tuskani hälvenee ajan kanssa ja näin olen myös riippuvainen Jumalan rakkaudesta ja avusta hätäni hetkellä.
Kiitän läheisistäni ja niistä ihmisistä joita Herra on elämääni siunannut!
Kaikki on lahjaa ja lahjan antaja on tiennyt elämäni ihan sieltä äidin kohdusta asti!
Tämä kosketti. Olet ajatuksissa. Voimia!
VastaaPoistaJenni
Niin, tämä on karua elämää.
PoistaErämaata, mutta uskon että vesilähteitä on!
Lämmin halaus täältä. Sanat tuntuvat niin tyhjiltä. On paljon sellaista mitä emme ymmärrä. Voimia, päivä kerrallaan.
VastaaPoistaT. Marsa
Kiitos!
PoistaKyllä, hetki kerrallaan eteenpäin.
Ei aina tarvita sanoja, ajatuskin riittää....