26.8.2012

HARMAUDEN HARMONIAA

TERVETULOA SYKSY!

Kun aurinko mailleen painuu, ja hämäryys syksyn saapuu. Sytytän kynttilän ja toisenkin,
ikkunalle talon hämärän. Valoa tulvahtaa, lämpöä ja uutta valoa mieleeni saan.
Ei kiirettä, vain minä ja kynttilät, talossa hämärän syyspimeän.


Nyt näkyy kaikki harmaana, mustavalkoisena. Siinä on jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Se vanha ja käytetty muuttui aivan toiseksi, kuin uudeksi, erilaiseksi.




Kehys oli ensin musta, mutta spraymaalilla tyttäreni maalasi sen valkoiseksi! 
+



s
Maapallo on muisto Amerikan ajalta. Mustat tuolit taas perintöä sedältäni ja tädiltäni. Tuolit on maalattu mustalla kalustemaalilla.


 Takaa valtameren, saapui laiva. Mukanaan muistoja monta, pientä ja isoa...


En ole enää pieni. Mutta rakas ja tärkeä, ihan uuden omistajani oma.
Istun ja odotan, katselen ja tutkailen.
Vaikka kuvassa harmaa olen, mutta luonnossa vihreä ja aivan soma!


Luonnonvalkoista väriä hiukan lisään 

maailmaan niin lumivalkeaan...



Pöllö, muisto kaukaisilta mailta. 


Valkoinen naulakko on ollut talossamme vuosia, kirpputorilta löytynyt puuhelmikoru löysi paikkansa naulakon oksalta.