Elämän värejä yhdessä. Lapseni.

Nostan katseeni, kohotan päätäni. Olen löytänyt jotakin, sijaan kadotetun. Jotakin on muuttunut, sisäinen maailmani, kuin hiukan kahleiden alta vapautunut. Ihmettelen, en kuvitellut todellakaan en. Tuota väriä, sinistä, tai ruskeaa, löytänyt olisin uudelleen. Ihmeellistä, erilaista, toisenlaista, hyvän tuntuista.

Värit nuo ovat silmissäni saaneet uuden elämän, mahdollisuuden. Ihmetellen, elämän värejä. Otan vastaan.

Jatkan matkaa, nostan katseeni ja kohotan päätäni. Ehkä lisää saapuu hiljalleen, sittenkin, otan vastaan.

Ne rikastuttavat elämääni, tuovat iloa sisimpääni, valoa kasvoilleni!