23.4.2013

It´s a rainy day after all

 It is a rainy day...

Olin suunnitellut ajavani töistä tullessa paikalliseen rautakauppaan ostamaan sahaa, joka tekisi vähemmän rumaa jälkea pieniin sahattaviin projekteihini. Mutta se jäi. Sitä vastoin ajoin kierrätyskeskukseen ja koin ns huonoa omaatuntoa siitä, että en ollutkaan mennyt rautakauppaan, vaikka niin olin suunnitellut. Osa lapsista kotona, kenties odottamassa minua ja äiti taas jossakin. Selityksen makua, soitin ja ilmoitin missä olen.
Nälkä vatsassa kurnimassa ja liikenteessa  joku muunkin nälkäinen töistä palaaja, päätin ajaa suoraan kotiin. Lämpimästä autosta noustessani ja postia laatikosta hakiessani päätin, että sahaostokset saavat odottaa. Sama koleus jatkui talossa sisällä, ainakin siltä tuntui.
Astelin sisään postit kainalossa. Minua tervehti lapsi yläkerrasta ja toinen lapsi alakerrasta tietokoneen äärestä. Tosin katsettaan ei nostanut, mutta kaiketi havaitsi, että äiti saapui paikalle. Oli tullut yöllä taas kurkkuörkki kylään ja nuorimies siirtynyt viereeni nukkumaan.
Meillä säilytetään tulitikkuja alakerran laatikossaa, ovat saaneet olla aikatavalla rauhassa. Liekö vaikuttaa vuosien takainen saunatulipalo tai opetus, ettei tulitikkuihin  kosketa. Tartuin askiin ja sytyttelin kynttilöitä palamaan samalla kun lämmittelin sitä tutuksi tullutta kaalisoppaa mikrossa. Nauttiessani kaalisoppaa ruisleivän kera, vanhin tyttäreni istui sohvalla seuranani, räpläillen kirjastosta lainattua materiaalia. Yhdessä mietimme ja suunnittelimme. Jotakin olin sentään jo saanut aikaisemmin valmiiksi, tai paremminkin suunnitelluksi, ihan paperille asti.
Heti tuntui lämpöisemmältä, kun kaksi hyvältä tuoksuvaa kynttilää lepatti harmaassa säässä. Pihalla satoi edelleen ja sain soppani syötyä. Huoh, mikä urakka sekin!
Kuinkahan kauan tätä soppaprojektia  jaksan vielä jatkaa, tuumin, vaikka jääkaapissa odotti jo uuden sopan ainekset valmiina. Ehkä huomenna, sitkeästi keitän uudet sopat ja syön urheasti. Niin ja niitä sopan syönnistä näkyviä muutoksia odotellessa....
Taitavat olla jossakin tosi kaukana, eivät ainakaan tänne vielä ole ehtineet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti