1.3.2014



Elämän tiellä askel johtaa sivuun.
Jalat saavat haavoja,
mieli syviä arpia.
Sydän kipuilee.
On joku joka nostaa, 
on joku joka ojentaa kätensä.
Tarttuu käteen ja johdattaa taas.
Astu tasaiselle maalle,
jalkasi paranevat.
Sydämesi arvet hälvenevät.
Matka saa jatkua.
Taas eteenpäin.
Kuin tuulen puhaltaessa siipien alle raikasta,
puhdasta ilmaa.
Saa kohota, nousta.
Ja ne kannattelevat taas.
Yli kivisten teiden, yli ojien.
Tasaiselle maalle.
Ja taas saa jatkaa elämän tiellä.


4 kommenttia: