Keskiviikko aamu ja taas on mainokset lajiteltu, ruokakauppareissu hoidettu kahdeksan aikaan, kahvia juotu kolme kupillista ja pyykkiä pesty. Nuormies kuskattu kouluun myöhässä, kuten tavallisestikin ja rutistu hänelle siinä samalla.
Aurinko paistaa, tuntuu hyvälle pimeiden ja märkien aamujen jälkeen. Ja pihassa isin pesemä puhdas auto, joka kauppareissun jälkeen ei olekaan enää niin puhdas!
On ollut taas aika, ettei ole saanut mitään ns. näkyvää aikaiseksi. Kaapin perälle on pikkuhiljaa kuitenkin kerääntynyt pieniä löytöjä joulupaketteihin ja iso rulla valkoista paperia odottaa käärijäänsä. Ihmeellistä miten nopeasti tämä syksy on mennyt! Kuitenkin!
Kynttilöitä on ostettu useaan kertaan ja poltettu sitäkin useammin. Illan pimetessä on vain niin ihana sytyttää kotoisasti muutama kynttilä, keittää kuppi teetä ja istahtaa sohvalle. Kiire saa jäädä!
Aina ei tiedä mitä kirjoittaisi, mitä sanoisi. Joskus ei vain ole mitään jaettavaa.
On hiljaista!
On parempi itsekin hiljentyä ja olla vain. Unohtaa maailman tuoma kiire, istahtaa ja hengähtää. Sulkea silmät ja unohtaa säännöt ja odotukset. Kuunnella itseään, omaa sisintään!
Olla vain hiljaa...
Hyvää keskiviikkoa jokaiselle!!
Hyvää keskiviikkoa jokaiselle!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti