Silmissäni kyyneleet.
Katseeni sumentaneet.
Pysäyttäen, minut jälleen.
Katseeni sumentaneet.
Pysäyttäen, minut jälleen.
Taas uudelleen.
Olen kulkenut, monia laaksoja.
Rosoisia polkuja.
Kuitenkaan en janoisena.
Olen.
Poiminut kedon kukkasia, ihastellut ja katsellut.
Poiminut kedon kukkasia, ihastellut ja katsellut.
Jatkanut matkaani, etsimistäni.
Iloinnut jo löytämästäni.
Iloinnut jo löytämästäni.
Pidän kiinni, pidän kiinni.
Aina uudelleen ja uudelleen.
Jatkaen matkaani, löytämistäni.
Jatkaen matkaani, löytämistäni.
Kyyneleiden kastelemia kukkasia.
Ehkä kerran saan jakaa, sinulle,
sinulle lähelläni.
Ja sinulle, joka etsit pisaroita,
Ja sinulle, joka etsit pisaroita,
kuin kalliita kultakimpaleita.
Ne ovat kuivassa maassa kasvaneet.
Nuo kukkaset.
Kasteensa saaneet.
Kasteensa saaneet.
Vahvistuneet tuulessa maailman.
Pidän kiinni, pidän kiinni.
Jatkaen, surussakin iloiten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti