Elämä on kaunis, kaunis katsojan silmissä. Sinun ja Minun.

Katseessa nuoren, katseessa jo ikääntyneemmän.

Kauneutta niin monenlaista, erilaista. Arvokasta, tärkeää

ihmisen silmissä, ihmisen sydämessä, tänäänkin.

Vaiheet elämän, kyyneleet, ilon hetket. Luopumiset,

rypyt ikääntymisen. 

Muutokset ihmisen kuoren, läheisemmänkin.

Herra sinä avaat silmät näkemään, kauneutta elämän,

ihmeellisyyttä nuoren, pehmeyttä vanhemman.

Arjen askeleissa hymyjä, tarpeellisia taistoja.

Hetkiä,  pieniä pisaroita kuin kyyneleitä ja niin kirkkaita.

Kauneus on katsojan silmissä. Sydämessä.

Arvokasta usvan harmaan peitossa, piilossakin.

Elämän kauneutta, katseessa ihmisen, vain sydän saa näkemään.

Tänäänkin. Ymmärräthän sen.

Annathan hetken itsellesi, kuunnella sydäntäsi. Katsele kuvastimesta

Luojan luomaa kuvaasi.

Anna katseesi kertoa sanoja tuhansia, lempeitä hyväksyviä hymyjä.

Sinä arvokas nuori, sinä ikääntynyt ihminen.

Tänäänkin.

Ja kuule kuinka tuuli soi.

Hiljaa ulapalta kulkee kutsuen, kuiskaten hiljaa korvaasi.

Todellinen rakkaus on ikuinen, muuttumaton.

Kuuletko kuinka tuuli soi. Huudahtaa nimeäsi kutsuen.

Nyt ja tässä vierelläsi, rakkaus on ikuinen.

Kuulethan kuinka tuuli soi. Hiljaa erämaassa kulkee kutsuen,

tasaisella maalla hiljaa kuiskaten, ethän juokse pois.

Rakkaus ei hylkää milloinkaan.

Kulkee kanssasi läpi tämän maan.

Elämä on kaunis. Kaunis katsojan silmissä. Sinun ja Minun.

Katseessa nuoren, katseessa jo ikääntyneemmän.

Kauneutta niin monenlaista, arvokasta ja erilaista.

Tänäänkin.

Uskothan sen.