24.1.2013



Auto starttasi pihasta myöhässä. Nuorin lapsi kouluun ja hänkin hiukan myöhässa. Taas uusi suunta ja kohti  moottoritietä. Kyydissä toinen lapsi, matkalla koulun hänkin. Nyt vauhti hidastui ja pääsimme matelemaan liukastellen pitkin moottoritietä kohti koulua. Jonossa, monta muutakin kuljettajaa, jokaisella omanlaiset aamunsa. Kenties joku hiljaisuudessa hörppi termoksesta kahvia, amerikan malliin. Toisella, kenties täysi rauha kaukana. Ehkä etsimässä vielä.
"Aja sinne perälle, meillä on liikuntatunti". Tein työtä käskettyä ja seuraava matkustajani pääsi onnellisesti perille.
Taas laitoin ykkösvaihteen päälle ja starttasin pihasta kohti suuntaa, joka ei ollut täysin varma. Emmin, mennäkkö vai ei. Kuitenkin, ajelin taas tuttuun paikkaan, käyttettyjen aarteiden butiikkiin, Fidaan.
Aikani siellä kiertelin ja kaartelin, huomasin jotain tuttua, ruskeaa ja pilkullista. Isompaa kuin aikaisemmin näkemäni. Keräsin tornin syliini ja taiteilin pitkin yläkerran myymälää. Niitä oli neljä kappaletta päällekkäin. Selvisin, kun ystävällinen myyjä toi käteeni korin, jonne tornin saatoin laskea, yksitellen. Pieni ele, ystävällisyys. Suurta! Ihmeissäni ruskeista ja pilkullisista, isommista, pakkasin aarteeni muovikassiin ja jatkoin matkaa.
Vauhti oli hidastunut ja vatsani kurni. Jäikö aamupalani väliin kaiken keskellä. Kuppi kahvia, kylmenneenä, siinä se. Ehkä tänään hemmottelen itseäni, starttaan pienen pastillini, vihreän sekavan värisen ja ajan kohti läheistä ostokeskusta. Siellä minua odottaa ravintola hapanimeläkastikkeineen ja susheineen.
Taas sain huomata, jokainen aamu monesti niin samankaltainen, mutta kuitenkin niin erilainen. Pian laitan ykkösvaihteen päälle ja starttaan, matkani eteenpäin. Onneksi on ykkösvaihde! 






2 kommenttia:

  1. Sinä osaat kirjoittaa niin kauniisti,runollisesti. Ihailen! JA niin kauniita kuvia viime vierailun jälkeen ilmestynyt blogi täyteen,oikeen ahmin kaikki kauniit postaukset. Joskus sitä kadottaa näinkin kauniin blogin muiden sekaan,ei muista vierailla. Nyt lisään tämän ihanuuden lukulistalleni,vierailen useammin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos!
    Tuo kirjoittaminen on mulle uusi juttu. Sanoja ja ajatuksia, ehkä syvällisemmin.
    Tosin olen aina tykännyt kirjoittaa.
    Taisin koulussa olla opettajan painajainen koe tehtävien suhteen...Kun en tiennyt
    vastausta, kirjoitin kaiken mitä osasin!

    VastaaPoista