Perjantai aamu koitti. Hiukan tahmealta tuntui herätä edellisiltaisen valvomisen jälkeen. Innostuksissani olin illan pimeydessä kasannut  valkoisen metallihyllyn pikkiriikkiseen eteiseemme. Aamulla valoa tulvi sisään ja tuntui mukavalle laittaa kengät jalkaan ja astua ulos. Pienessä tilassa oli kuin uutta tilan tuntua ja vapautta hengittää. Hiukan haikeana tuumin, kuinka vanha aikansa palvellut ja useat kerrat valtamerilaivassa seilannut musta kaappimme joutui nyt purkamon kautta kaatopaikalle uuden tieltä. Valoa kaipasin, sitä sain!