5.2.2013




Puunuppeja ja vaneria, liimaa ja ruuvinväännin. Kierrätyskamaa ja uutta. Vähän intoa ja kärsivällisyyttä. 
Vaneripalasen olin jo ajat sitten hankkinut tarkoituksena tehdä seinälle jonkinlainen naulakko. Se todella odotti aikaansa... Eilen illalla sain vihdoin inspiraation ja rupesin toimeen. 
Olin jo aikaisemmin ostanut kierrätyskeskuksesta puunuppeja, jotka olin hionut ja maalannut spray maalilla. Lisäksi puinen laatikko oli löytö ilmaispuolelta. Hioin ja spraymaalasin sisäpinnan. Näin talvisaikaan tuo spraymaalaus ei ole niin helppoa, kun ulkona on lunta ja kylmää. Spray maali tosin tarttuu, kun se on pidetty sisätilassa, vaikka hetkellisesti maalattaisiinkin ulkona. Nyt jää sitten nähtäväksi löytääkö tämä tekele paikkansa, vai ei. 

-------
Tuiskuttaa pohjoinen tuuli. Viima tuulen, uutta valkeaa, kinoksiin kasaa.
En näe maata vielä. Alla valkean kinoksen, odottaa multa maa, aikaansa omaa odottaa.
Tuiskuttaa pohjoinen tuuli, väistyy ajallaan, alta sateen. Auringon herättävän lämmön.
En näe maata vielä, mutta alla valkean kinoksen, odottaa multainen maa.
-------


6 kommenttia: