-----

Ihmettelen kaikkea sitä hyvää, jonka asetat eteeni.

Ihmettelen, 

kuinka monesti  myöhemmin,

 ymmärrän ehkä jotakin.

Kuin pienen hiekan jyvän, murusen.

Hyvästä tahdostasi.

Ihmettelen, 

surujen, 

ahdistuksenkin kautta,

 puhut sydämeeni.

Opetat rakkauttasi.

Avarrat ajatuksiani, levität siipeni.

Kenties hellästi puhallat jalkoihini.

Astumaan eteenpäin ja uskaltamaan.

Levittämään siipeni.

Vain hetken kerrallaan, uskomaan.

Olet luvannut kantaa.

Tänäänkään en osannut ajatella. En odottaa.

Vain hiljaa ihmetellä. 

Lahjojasi. 

Pieniä ihmeitäsi.

Myöhemmin kenties ymmärrän jotakin.

Kuin pienen hiekan jyvän, murusen.

Hyvästä tahdostasi.

Ja suuresta rakkaudestasi.

-----