Olin kuvitellut jaksavani herätä aikaisin, kipaista maalikauppaan ja aloittaa maalaamisen. Mutta toisin kävi. Aamukahvi porisi vasta vähän ennen kello yhtätoista ja nuorimieskin veteli aamupalaa hyvällä halulla. Eipähän olisi lounaan kanssa kovin kiire, tuumasin. Kaveriksi en nuortamiestä saanut maalikauppaan ja lähdin matkaan yksin. Sitä tuttua valitsin kaupan hyllyltä ja ajelin takaisin kotiin. Huvittavinta hommassa oli se, että hyllyt itsessään maksoivat vähemmän kuin maali.
Roskishuoneessa seinää vasten nojannut klaffipöytä pääsi ajamaan maalausalustan virkaa. Kannoin pöydän romun takapihalle ja maalaaminen saattoi alkaa. Jostain syystä pienet mustat kärpäset tuntuivat tykkäävän myös valkoisesta maalista ja niitä sai tämän tästä irrotella pinnasta.
Nuorimies kaiveli kaapista tutut junaratapalikat ja rakenteli junaradat aikansa kuluksi. Taisi sieltä kauan kaapissa olleesta laatikosta löytyä jotain muutakin mielenkiintoista.
Hyvä ja leppoisa päivä. Ehkä vielä tänään päätetään hyllyjen kohtalokin. Seinään, vai jotakin muuta.
Lounas syötiin iltaruoka aikaan ja pian saa iltapäiväkahvit maalailujen lomaan.
Hyvä ja leppoisa päivä!
Tätä juuri kaipasin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti