Kuinka se viikon jälkeen saattaakin tuo perjantai aamu ja tuleva viikonloppu tuntua niin hyvälle. Odotusta ja innostusta. Ja kun vielä aurinko paistaa taivaalla, pilvettömällä sinisellä taivaalla. On ilo kaksinkertainen.
Eilen piipahdin Fidalla ja löysin siniset helmet, koristeeksi. Kaulaani niitä en osaa ripustaa, mutta nyt saavat koristaa eteisen seinällä!
Valkoista ja sinistä.
Puhdasta.
Raikasta.
Pehmeää ja lämmintä.
Luonnollista.
Hiljaisuus.
Katselen ikkunasta varjojen leikkiä.
Auringon hellää kosketusta pihapuun oksilla.
Kasteen koskettamaa nurmikkoa.
Kimallusta yöllisen kasteen.
Taivaan sinessä vain kaukana hiljaa huojuvat puut.
Tuulessakin on hiljaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti