Myrskyää, mutta mitään ei näy.

Kuulethan.
Kosketathan.

Katso sydämeeni. 

Kerro mitä näet.

Siirrä syrjään kasat syksyisten lehtien.

Otathan pois taakkani.

Taakan suurten painavien lehtien.

Monien vuosien.

Omavoimaisuus kasassa lehtien.

Kylmyys sydämen, alla kaiken sen.

Päällä ylpeys, ymmärtämättömyys.

Kuitenkin, katoavaista sekin on.

Siirrä syrjään syksyiset lehdet.

Siirrä syrjään omavoimaisuus.

Tartuthan ylpeyteeni,

annathan anteeksi ymmärtämättömyyteni.

Pesethän kipeät haavani.

Annat anteeksi.

Kaiken sen.

Kännät katseeni ylöspäin.

Tartut käteeni taluttaen.

Ohjaat hiljaa elämääni eteenpäin.

Lempeästi muistutat.
Et jätä milloinkaan.