Kun en yleensä pahemmin lue uutisia ja muitakaan ns, ikäviä ilmoituksia. Säästyin eiliseen iltaan asti tiedolta, että tänään täällä pääkaupunkiseudulla junat lakkoilee. Raiteilla olisi siis hiljaista! Mutta, kun meidän kaksi lasta kulkee joka aamu junalla kouluun, muutti se hiukan tavanomaista rutiinia. Niin, tänään jäi nuorimmaisen koulukuskaaminen miehelle ja muut kaksi minulle!
Vettä satoi, kun starttasin auton pihasta. Ihmettelin, kuinka liikenne oli niinkin hiljaista, mutta bussi pysäkillä ei ollut hiljaista. Ihmisiä sateessa, mustissa takeissaan ja odottamassa linja-autoaan. Toiset katoksessa ja toiset kylmän sateen alla värjöttelemässä. Joillakin oli sateenvarjo. Taisi siellä juna-asemalla joku odottaa vielä junaakin.
Vettä satoi, kun starttasin auton pihasta. Ihmettelin, kuinka liikenne oli niinkin hiljaista, mutta bussi pysäkillä ei ollut hiljaista. Ihmisiä sateessa, mustissa takeissaan ja odottamassa linja-autoaan. Toiset katoksessa ja toiset kylmän sateen alla värjöttelemässä. Joillakin oli sateenvarjo. Taisi siellä juna-asemalla joku odottaa vielä junaakin.
Kotiin palattuani, kauppakassit kaappiin tyhjennettyäni, vedin kaihtimia makuuhuoneessa hiukan ylemmäs, että edes pikkuriikkisen verran tulisi valoa sisälle. Odotan niitä valoisia päiviä, todella!
Portaikossa odottaa kolme litraa uutta valkoista maalia. Nyt saisi lähtöpassit nuorenmiehen ruskeankukertava seinä!
Täällä on hiljaista, ikkunasta näen kuinka rankka vesisade on loppunut. Syksyinen tihkusade laskeutuu hiljalleen ja pisarat ikkunakaiteessa tipahtelevat. Tänään olisi mukava työskennellä aivan sisätiloissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti