22.6.2014


Kylmää, koleaa, tuulista, sateista, sitä tämä keskikesän juhla on ollut. Mutta silti sinnikkäästi olen kyläillyt sandaalit jalassa. Toki hiukan tänään sain katsetta hameesta ja paljaista kintuista, kun istuin kesäisen hameen kanssa junan penkille. Vierelläni istunut naisihminen kun oli pukeutunut pitkiin housuihin ja syyssaappaisiin. Ja minä keltaisessa hameessa pidin vain kiinni siitä, että kun on kesä, niin sukkahousujakaan ei pistetä!
Sitä ei paljon ajattele, kun autolla lähtee liikenteeseen.
Mutta loppuhyvin ja kaikki hyvin, saavuin kotiin ja sain vetää gollegehousut ja sukat jalkaani. Ja sisällä talossa kun on lämmintä!
Sunnuntai iltaa vietän itsekseni kotona. Sytyttelin tuoksukynttilän ja tuunasin paikkoja. Kaapin perällä ollut valaisin pääsi naulan reikään valaisemaan. Sille pitäisi vain saada hiukan tukevampi ruuvi, ettei tipahda kenenkään niskaan.
On hiljaista.
Niin monesti on paljon meteliä, häiriöitä, että nautin tästä hetkestä omissa oloissani. Kunpa aina osaisi olla niistä pienistä hetkistä kiitollinen, eikä haikailisi aina jotakin tai jonnekin.
Kynttilä tuoksuu ja valo valaisee. Tähän sopii kupillinen lämmintä teetä!




2 kommenttia:

  1. Sateista on ollut... Lahdessa tosin paistoi ja lämmitti armon aurinko!

    VastaaPoista