17.10.2015





En ymmärrä, en näe.
Tunnen, kuulen ja odotan.
Sydämessäni tiedän, uskon, että Sinä olet läsnä.
Kuuntelet minua ja vastaat,
kun aika on.
Sinun aikasi, minun hyväkseni.

Sinä et hylkää, et jätä.
Et halpana pidä pyyntöjäni.
Et käännä päätäsi pois,
et työnnä luotasi pois.
Kätket minun suojaasi, 
hellään huomaasi.

Sinä, miksi rakastat niin paljon?
Miksi välität niin paljon?
Ihmettelen suurta laupettasi,
armoasi minua kohtaan.

Olen yksin edessäsi.
Ongelmineni, ajatuksineni,
ilonaiheideni sekä kysymysteni kanssa.

Sinä avaat portit ja ne suljet.
Sinä kutsut avaraan uuteen maailmaan.
Kanssasi kulkemaan.
Turvallisin mielin, turvautuen armoosi
avaraan.
Rakkauteesi niin ylitse vuotavaan.





2 kommenttia: