12.11.2016


Olen kuin vieteri, joka on kierretty liian kireälle ja palautuessaan se syöksyy maahan hirvittävällä vauhdilla. Minä siis...
Tällä viikolla on koeteltu hermoja, hermoja ja hermoja sekä sietokykyä, jaksamista ja luottamusta. Päällä ollut pienoinen pakokauhupiikki ja siitäkin selvitty järjenpäätelmällä ja hirvittävällä siivoamisella, rukouksella.
Meillä on nyt siivottu sitten listoja myöten joulusiivouskin, kuukauden etuajassa, hyvä minä! En vain olisi vielä halunnut, mutta pakon sanelemana oli tehtävä. Ja sohvan paikkakin on muutettu!
Lopputuloksena hillitön vuori pyykkiä, iso sähkölasku siitä mokomasta ja punaiset kädet ja silmät, tosin ne väsymyksestä, kyynelnesteen vuotohäiriöstä ja siitä vieterin paukkumisesta.
Kyllä tämä tästä taas...
Saunan lauteilla kävin lepuuttamassa mieltäni, kunnes tajusin, että sen yhden nuorimman petivaatteet ovat vielä yöllä pakkasessa. Siunaantui tuo pakkanenkin sopivasti...  Siihen lopahti sitten se lepoilu!

Mutta mitä havaitsin, tästä taas selvittiin, sen monennen kerran ja minä pakokauhupiikistänikin lievemmin. Että kaiketi sitä on taas jotain oppinut tästä elämästä!
Ja kiitän, toivon ja yritän uskoa. No more!!

4 kommenttia:

  1. Onneksi olet selvinnyt...mikä sitten olikin..:)
    Leppoisaa uutta viikkoa sinulle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Ehkä pikkuhiljaa... Luottamuksen kera!
      Väsymyksen vielä kun saa levättyä pois, niin kyllä tämä tästä!
      Samoin sinulle, siunattua viikkoa!

      Poista
  2. Teillä lienee ollut kutsumattomia vieraita?
    Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, juuri sellaisia!
      Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!
      Ja jouluun on enää neljä viikkoa ja viisi päivää... =)

      Poista