Roskalaatikosta löysin jonkun pois heittämät kehykset, hyväkuntoiset, aivan kirpputorikelpoiset! Alkujaan hopeanväriset kehykset pääsivät käsittelyyn ja saivat uuden värin. Tutun ja turvallisen!

Syksy on todella saapunut. Sisällä sitä ei huomaa muuta kuin hämäryydessä ja pimenevissä illoissa sekä lattian kylmyydestä.

Aamuisin tekee mieli vain nukkua ja nukkua.

Keltaiset lehdet kahisevat maassa ja ilma tuoksu märälle, ei niin hyvälle. Ulkoilu on jäänyt minimiin, kun töissäkään ei nyt tarvitse olla  ulkona sitä kahta tuntia päivittäin!

Kynttilät palavat joka ilta ja tuovat hyvää tuoksua, lämpöä. Kuitenkaan en kaipaa lunta! Olen kai hiukan outo suomalainen, kun en pidä lumesta, enkä kylmästä! Tai, kukapa siitä nyt kovin tykkäisi!
Mutta sitä kohti mennään, valkeaa maata ja pakkasaamuja auton ikkunan raaputuksineen ja höyryävine hengityksineen.

Lokakuu...
Olen jo hankkinut muutaman joululahjankin ja kierrätyskeskuksesta löytänyt puoli ilmaiseksi valtavan rullan valkoista paksumpaa paperia. Sillä paketoidaan tänävuonna joululahjat ja vain kaunis naru kaveriksi!
Pieniä asioita... Niistä koostuu taas tämä syksy.
Ehkä uuttakin. Toivossa on hyvä elää...