sitä sun tätä.

Ai että, se on loma. 

On tätä odotettu kaiken häslän keskellä, muka! On se vaan niin, että kun aikaa menee eteenpäin, hidastuu oma vauhti, eikä enää mukamas kerkiä, eikä jaksakaan samalla tavalla. Tai mä olen väsähtänyt, huono kunto ja liikakilot sekä muuten vain laiskuus iskenyt. Nooh...

Mutta elämä on ja elämisen arvoista kaikenkaikkiaan. Kevät on tässä ihan ovella ja lumet sulaa vauhdilla.
Ja ne koulutyötkin on melkein palautettu ja vika on työstövaiheessa. Olen mä skarpannut ja ihan etuajassakin vielä! Hyvä minä!

Tällä viikolla käväsin kierrätyksessä, mutta paljon ei tarttunut mukaan. Sitä on suunta tällähetkellä talosta ulos ja tarkaksi on silmä tullut että mitä sitä kotiinsa kantaa. Mutta tuon pienen puisen rinkulan löysin ja täti laittoi siellä siihen hintalapun ja hinnaksi 0,20€.
Nysse passaa vallan hienosti mun rannerenkaan kanssa, jota tosin en ole koskaan vielä edes käyttänyt, mutta on ne kauniita silti yhdessä tossa vieressä. Iso ja pikkunen... Ja puuta vielä!!

Keramiikassa viimeiset tunnit viheltää. Lyhytkurssi päälle ja sitten kesäloma, yhyy!
Mulla kaapit täyttyy kipoista ja roskis kanssa, kun ei kaikki ole näyttelykelpoista ollenkaan, ei.
Nämä pikkuasetit kuitenkin tuli kokeilumielessä tehtyä ja siinä ne nyt on, mukinaluset. Liekö käyttöä niille edes on...

Kasvissosekeittoa keittelin eilen kattilallisen. Sillä mennään nyt tänään, siis minä. Muuthan siihen ei sitten koske tikullakaan. Ja yläkaapissa on honkkarin pussissa yli 20 suklaamunaa, siinä sitä muille avattavaa, kun se on kerta pääsiäinen.

Nyt on hyvä olla!